sunnuntai 24. marraskuuta 2013

FinTICAt 23.11-24.11.2013

Heissulivei näyttelyrintamalta!

Ella kävi taas tuomarien arvioitavana, tällä kertaa Lemmikkimessujen yhteydessä olleessa FinTICAtin Show Must Go On! -näyttelyssä.

Edellisestä Tica-näyttelystä olikin jo melkein 3 vuotta aikaa!

Mitenkäs meillä sitten sujui tällä kertaa?

Aluksi, kun saavuttiin näyttelypaikalle, kulkulupa ja rokotustarkastuskoukkausten jälkeen sisustettiin häkkiä. Ja hieno siitä tulikin!



Näyttelyssä oli kolme tuomaria.

Chris Unangst, US
Jean Marc Lagarde, FR
Vlada Beninya, RU

 Lauantaina oltiin kaksi kertaa Lagardella, sunnuntaina Unangstilla. Muilla sitten kerran kumpanakin päivänä.

Ihan ensiksi päästiin ainoan miestuomarin, Jean Marc Lagarden arvioitavaksi Allbreed-kehään. Ella odotetusti kilpailijoiden puuttumisen takia rodun paras. Meidät kutsuttiin kuitenkin vielä finaaliinkin, kymmenestä palkitusta oltiin yhdeksänsiä. Olin tyytyväinen - kissa oli sitä luokkaa mitä olin odottanutkin, eli siellä hyvien kissojen häntäpäässä.


Seuraavaksi käytiin Vlada Beniyan arvostelussa Shorthair Speciality -kehässä. Taas, rodun paras - tietysti. Saatiin kuitenkin kutsu vielä finaaliinkin, jossa tuomari harmitteli ettei enempää venäjänsinisiä ollut paikalla. Tällä kertaa sijoitukseksi tuli sitten SP-kehän 2.!

Itseasiassa ennen Beniyan kehänä menemistä käytiin pyörähtämässä jo Chris Unangstin arvostelussa. Tuomari käsitteli kissaa niin lyhyen hetken ilmeettömästi, että olin jo "aha, ei tykännyt." No, meidät kutsuttiin kuitenkin sitten AB-kehän finaaliin, jossa palkittaisiin kymmenen. Ajattelin, että sieltä se kymppisija tulee. Eipä tullut, no sitten varmaan ysi. Eipä sekään, kasi sitten. Sitten kun tiedettiin sijoittuvamme viiden parhaan joukkoon, totesin jo poikaystävälle että mitä ihmettä tuo tuomari oikein sekoilee. Mutta sepä vasta, kun neljänneksikin tullut palkittiin. Sitten kolmanneksi tullut - apua, Ella on kahden parhaan joukossa! Auta armias sitä, kun se kakkossijakaan ei Ellalle osunut. Allekirjoittanut ei meinannut enää pysyä housuissaan ja ilonkyyneleetkin tuli silmään. Tuomarin mielestä kissa oli paras kaikista kastraateista! Ja se ylistys, mitä Ella sai tuomarilta... <3 p="">



Lauantaipäivän päätteeksi oli sitten vielä toinen Lagarden kehä, tällä kertaa lyhytkarvaisten kehä. Päivän päätteeksi meillä sitten meni hänenkin tuomaroitavana paremmin, lyhytkarvaisten finaalin kolmanneksi päästiin!



Sunnuntaina päivä alkoi sitten Unangstin kehässä. Tällä kertaa oltiin Allbreed-kehässä sijalla 2. Tyytyväinen sain olla, sillä upea sijahan se kakkossija on! Etenkin, kun olen huomannut, että jostain syystä Ticassa tuomarit eivät mielellään sijoita samaa kissaa kahtena päivänä ykkössijalle. Sehän tekee loppukilpailusta sitten tasaisempaa.



Seuraavaksi käytiin pyörähtämässä Beniyalla. Tällä kertaa Ellaa ei kutsuttu viiden parhaan joukkoon finaaliin. Vaikka edellisenä päivänä oli ollut saman finaalin kakkonen. Hiukan pettyneet fiilikset jäi, mutta no, aina ei voi voittaa! ;)



Kolmantena oli sitten vuorossa Lagarden Allbreed-kehä. Odotettiin finaalista sijaa sieltä ysin paikkeilta, kuten edellispäivänä. Vaan ei! Ella oli toiseksi paras tuossa Allbreed-kehässä!


Viimeisenä vuorossa oli  lyhytkarvaisten kehä Unangstilla. Tällä kertaa saatiin finaalissa kolmossija.

Loppunäyttely oli sitten hiukan sitä, että "saadaanko me lähteä vai ei?". Ellalla oli seitsemän finaalisijoitusta kahdeksasta mahdollisesta, mutta epäilin että neidillä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä Best of Best kissojen joukkoon. Jäätiin kuitenkin odottelemaan, kun ohjeistus oli "jos kissasi ei ole päässyt finaaliin tai on ollut siellä vain muutaman kerran, kissalla on lupa poistua".

Ranskalainen tuomari, Lagarde, kävi jopa kehumassa meidän häkkiä!

Kun Best of Best -kissojen palkitseminen alkoi, ja päästiin lopulta kastraatteihin, odottelin kolmossijan kuulemista. Ajattelin, että jos Ella on sijoittunut, se on sillä sijalla. Kuulutettiin kissaa 306. Niin, olihan se odotettavissa, Ellan numero oli vain niin lähellä - 366!

Siinä sitten Ellaa esittelin rotua ihaileville. Sitten tuli toiseksi parhaan kastraatin palkitseminen. Kissa numerolla... 366! Siinä sitten oli todettava Ellaa ihailemassa olleille "Mitä, ME?!! Toiseksi paras kastraatti?!!," ja rynnättävä kissan kanssa palkintoa hakemaan. Ellalla oli valjaat päällä ja kaikki, mutta en jaksanut välittää, melkein kyyneliin liikuttuneena päädyin sinne eteen ja tuomari kertoi yleisölle kissasta.

Voi sitä onnen ja ylpeyden määrää! Voitto meni kyllä komealle maine coonille, mutta miten onnellinen voikaan olla kakkossijasta!


Kyllä tästä on hieno jatkaa näyttelyuraa kastraattina myös Ticassa. Ella pitäisi ehkä myös Ticaan rekata - se saisi jo titteleitäkin, viikonloppuna kertyi 1500 pistettä!

Ylpeä olen Ellasta kuitenkin erityisesti siinä, kuinka hyvin se jaksoi edustaa rotua yleisölle ja olla yleisön ihasteltavana. Se jopa selvästi nautti huomion keskipisteenä olemisesta oman häkkinsä edessä. Voisin sanoa että Ella edusti erinomaisesti rotua, sen verran ihastelua kuului häkin luona. "Oi kun se on kaunis!" "Apua, mun sydän sulaa." "Mitkä silmät!" "Ihankuin posliinia, kuinka kaunis se onkaan!" "Voi kuinka siro!"

4 kommenttia :

  1. Mikä kamera sinulla on ja objektiivi. Tulee niin hyviä kuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset! :)
      Kamerana Canon EOS 1000D, objektiivina Canon 50mm f/1.8 II

      Poista