Toivotamme kaikille mukavaa ja hyvää uutta vuotta 2014!
Meillä näyttää siltä, että vuosi 2014 saattaa tuoda bloginkin pariin jotain uutta. Vielä en asiasta tarkemmin kerro, sillä aina suunnitelmiin voi tulla muutoksia. :) Täällä kuitenkin odotetaan innolla.
Mitäs muilla vuosi 2014 tuo tullessaan?
tiistai 31. joulukuuta 2013
tiistai 24. joulukuuta 2013
Lahjapaketointia
Illalla paketoitiin viimeiset lahjat. Laadunvalvojamme Ella vastasi siitä, että nauhat on kiharrettu ja aseteltu oikein.
Aattoiltapäivän ja -illan kissat saavat olla keskenänsä, joulupäivänä ja tapaninpäivänä taas ihmisiä on niille seuraa pitämässä. Itse tosin matkustan Turkuun muutamaksi päiväksi ja palailen viikonloppuun mennessä, sillä viikonloppu meneekin kissanäyttelyssä assarointipuuhissa. Eipä Turussakaan tarvitse täysin kissoitta olla, sillä majapaikassani asustelee kaksi suloista kotikissaa.
Meillä siis joulunviettoon kuuluu kissoilla rauhassa olemista (=nukkumista) ja suurimmaksi osaksi normaalia arkea. Ehkä ne jonkin paketin pääsevät avaamaan. Kissoille on mamman puolesta hankittu vain yksi lahja - löysin joulumarkkinoilta kauniin strutsinsulan, jonka kissoille ostin leluksi (shhh, tätähän ei kissoille vielä kerrota!).
Aattoiltapäivän ja -illan kissat saavat olla keskenänsä, joulupäivänä ja tapaninpäivänä taas ihmisiä on niille seuraa pitämässä. Itse tosin matkustan Turkuun muutamaksi päiväksi ja palailen viikonloppuun mennessä, sillä viikonloppu meneekin kissanäyttelyssä assarointipuuhissa. Eipä Turussakaan tarvitse täysin kissoitta olla, sillä majapaikassani asustelee kaksi suloista kotikissaa.
Meillä siis joulunviettoon kuuluu kissoilla rauhassa olemista (=nukkumista) ja suurimmaksi osaksi normaalia arkea. Ehkä ne jonkin paketin pääsevät avaamaan. Kissoille on mamman puolesta hankittu vain yksi lahja - löysin joulumarkkinoilta kauniin strutsinsulan, jonka kissoille ostin leluksi (shhh, tätähän ei kissoille vielä kerrota!).
Näissä merkeissä blogihenkilökunta ja blogin tähdet toivottavat kaikille
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014!
perjantai 20. joulukuuta 2013
Kierrätysjoulukalenteri
Meille tuli tänään kierrätetty, toisella kissalla ollut joulukalenteri. Äitini työkaveri sen oli kissalleen ostanut, mutta se ei siitä ollut välittänyt. Meillä kävi toisin.
Ellan mielestä pahvien repiminen on melkein hauskempaa kuin namien syöminen. Pitää varmaan ottaa kuva tuosta joulukalenterista kun se on saatu kunnolla tuhottua.
Ellan mielestä pahvien repiminen on melkein hauskempaa kuin namien syöminen. Pitää varmaan ottaa kuva tuosta joulukalenterista kun se on saatu kunnolla tuhottua.
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
tiistai 17. joulukuuta 2013
Vinkit kissamaiseen joulukuvaan!
Joulu lähestyy, ja monessa kissataloudessa on jo otettu ehkä useita viikkojakin takaperin esimerkiksi joulukorttikuvia.
Tänä vuonna me olemme vähän myöhässä. Joulukuu on jo yli puolenvälin, aattoon viikko - eikä meillä ole joulukuvia!
Tiedossa tosin oli, että joulukortteja ei tänä(kään) vuonna lähetetä omilla kuvilla, joten tarve kuville ei ollut suuri. Jos meiltä lähtee joulukortteja itse otetulla kuvalla, on kuva otettu jo hyvissä ajoin marraskuussa.
Nyt lähdettiin kuitenkin taas rakentamaan sitä jouluista kuvaa. Ei ole helppoa, ei!
Tehdään aluksi pikainen katsaus edellisvuosiin.
2009
Porsaita Onnin oomme kaikki...
2011
2012
Joulukuvia tuli otettua useaan otteeseen, mutta yhtäkään "ylitse muiden" kuvaa ei tullut, tai oikeastaan edes kuvia, joihin olisin ollut erityisen tyytyväinen.
Näistä voi huomata vallitsevan ideologiani mitä tulee joulukuvaamiseen. Yksinkertaisuus. Aina joskus on yrittänyt ottaa joulukuvia, joissa on kaikkea "liikaa". Joulukuvissa sanoisin, että maltti on valttia, valoituksella saadaan nätti tunnelma, tausta ja rekvisiitta tulisi miettiä tarkoin. Tilanteessa mennään tietysti taas kissan ehdoilla.
Ellan tapauksessa se vaatikin tällä kertaa paljon maanittelua ja rapsuttelua, että neiti malttoi edes hiukan poseerata! Yksi hyväksi havaittu keino kissan "vangitsemiseen" kuvaustilanteeseen on myös kissanminttulelut. Tosin, silloin kissan intressit on ainakin hetken jossain ihan muualla, ja saa helposti päättömiä kuvia...
Meiltä lähtee seuraavat kymmenen vinkkiä kuitenkin jouluiseen kissakuvaan
1. Vähemmän on enemmän. Pidä asetelma simppelinä.
2. Pidä kissa tyytyväisenä. Kissasta näkee, kun se ei viihdy kuvaustilanteessa - ja se näkyy myös kuvassa.
3. Muista kärsivällisyys, sitä tarvitaan kissaa kuvatessa.
4. Rekvisiitaksi kannattaa miettiä asioita, jotka eivät kissaa kiinnosta liikaa. Voi olla vaikea kuvata, jos kissa yrittää koko ajan syödä rekvisiitan.
5. Kissaa voi palkita kuvauksen aikana namuilla, leluilla tai vaikka rapsutuksella,
6. Anna kissalle aikaa. Kun se päätyy keskelle hassusti aseteltua "näyttämöä", on sillä tietysti paljon kiinnostavaa tutkittavaa!
7. Valaise hyvin. Täällä on edellisvuosien kuvat valaistu pöytälamppujen voimin. Salamasta eivät kaikki kissat tykkää.
8. Etsi inspiraatiota. Oli se sitten jouluinen musiikki tai mikä tahansa, hyödynnä sitä!
9. Älä vaadi liikoja, itseltäsi tai kissaltasi.
10. Tee kuvaushetkestä mukava yhteinen hetki kissan kanssa!
keskiviikko 11. joulukuuta 2013
maanantai 9. joulukuuta 2013
Kännykkäkuvia
Tulee paljon kuvattua noita kissoja nykyään myös kännykkäkameralla, kun ei järkkäriä aina ole käsillä.. Siispä, tällä kertaa julkaistaan kootusti muutama kuva.
Finticat
Sitten pari kuvaa tältä päivältä
Ja vielä yksi, äitini omalla kännykällään ottama kuva
keskiviikko 4. joulukuuta 2013
maanantai 2. joulukuuta 2013
Catza.netin kuvat Ellasta FinTICAtissa
Heikki Siltala oli tällä kertaa taas saanut Ellan ikuistettua useampaan kertaan. Tällä kertaa tunnistaminenkin oli helppoa kun ei muita venäjänsinisiä ollut. Voin myöntää, että näyttelykuvista on välillä hyvin hankala tunnistaa, onko kuvassa oma kissa vai ei! Vain yhden kerran aikaisemmin olen voinut "varmasti" tunnistaa kissani näyttelykuvasta.
Mutta, tämänkertaisiin hienoihin kuviin...
Mutta, tämänkertaisiin hienoihin kuviin...
Catza.net |
Catza.net |
Catza.net |
Catza.net |
Catza.net |
Catza.net |
Jopa löytyy kissasta ja omistajasta yhteiskuva Best Of Best -palkintojenjaosta. Huomatkaa kissan ja omistajan yhteensointuvat asusteet. Ja Ellaa kiinnostaa tuomarin mikrofoni...
Catza.net |
torstai 28. marraskuuta 2013
Dragonfly
Viikonlopun näyttelystä tarttui mukaan kissoille tuliainen. Ja vielä todella mieleinen sellainen! Olin kyseisen lelun hankkimista miettinyt jo aiemminkin, ja muistaakseni ensimmäinen lelu jolla olen Ellaa leikittänyt oli Dragonfly.
Dragonfly-niminen kissanlelu siis tarttui näyttelystä mukaan.
Onni ei ole mikään innokas leikkijä nykyään - sen aktivointi on oikeastaan välillä aika hankalaa, koska sitä ei monetkaan lelut kiinnosta. Äkkiä se "vanhakin" nuortui tämän lelun kanssa! Hyppii, tekee syöksyjä, ottaa innolla sitä kiinni. Todella epä-Onnimaista!
Kunnon kuvia on leikkimisestä vaikeata muuten ottaa, kun toisessa kädessä pitää olla kamera ja toisella kädellä heilutella lelua. Täytyy joskus varmaan valjastaa apujoukkoja leikkikuvaamiseen. ;)
Näitä leluja täytyy ostaa pääsiäisenä pari varastoon kun FinTICAtissa seuraavan kerran käydään!
Dragonfly-niminen kissanlelu siis tarttui näyttelystä mukaan.
Onni ei ole mikään innokas leikkijä nykyään - sen aktivointi on oikeastaan välillä aika hankalaa, koska sitä ei monetkaan lelut kiinnosta. Äkkiä se "vanhakin" nuortui tämän lelun kanssa! Hyppii, tekee syöksyjä, ottaa innolla sitä kiinni. Todella epä-Onnimaista!
Kunnon kuvia on leikkimisestä vaikeata muuten ottaa, kun toisessa kädessä pitää olla kamera ja toisella kädellä heilutella lelua. Täytyy joskus varmaan valjastaa apujoukkoja leikkikuvaamiseen. ;)
Näitä leluja täytyy ostaa pääsiäisenä pari varastoon kun FinTICAtissa seuraavan kerran käydään!
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
FinTICAt 23.11-24.11.2013
Heissulivei näyttelyrintamalta!
Ella kävi taas tuomarien arvioitavana, tällä kertaa Lemmikkimessujen yhteydessä olleessa FinTICAtin Show Must Go On! -näyttelyssä.
Edellisestä Tica-näyttelystä olikin jo melkein 3 vuotta aikaa!
Mitenkäs meillä sitten sujui tällä kertaa?
Aluksi, kun saavuttiin näyttelypaikalle, kulkulupa ja rokotustarkastuskoukkausten jälkeen sisustettiin häkkiä. Ja hieno siitä tulikin!
Näyttelyssä oli kolme tuomaria.
Chris Unangst, US
Jean Marc Lagarde, FR
Vlada Beninya, RU
Lauantaina oltiin kaksi kertaa Lagardella, sunnuntaina Unangstilla. Muilla sitten kerran kumpanakin päivänä.
Ihan ensiksi päästiin ainoan miestuomarin, Jean Marc Lagarden arvioitavaksi Allbreed-kehään. Ella odotetusti kilpailijoiden puuttumisen takia rodun paras. Meidät kutsuttiin kuitenkin vielä finaaliinkin, kymmenestä palkitusta oltiin yhdeksänsiä. Olin tyytyväinen - kissa oli sitä luokkaa mitä olin odottanutkin, eli siellä hyvien kissojen häntäpäässä.
Sunnuntaina päivä alkoi sitten Unangstin kehässä. Tällä kertaa oltiin Allbreed-kehässä sijalla 2. Tyytyväinen sain olla, sillä upea sijahan se kakkossija on! Etenkin, kun olen huomannut, että jostain syystä Ticassa tuomarit eivät mielellään sijoita samaa kissaa kahtena päivänä ykkössijalle. Sehän tekee loppukilpailusta sitten tasaisempaa.
Seuraavaksi käytiin pyörähtämässä Beniyalla. Tällä kertaa Ellaa ei kutsuttu viiden parhaan joukkoon finaaliin. Vaikka edellisenä päivänä oli ollut saman finaalin kakkonen. Hiukan pettyneet fiilikset jäi, mutta no, aina ei voi voittaa! ;)
Kolmantena oli sitten vuorossa Lagarden Allbreed-kehä. Odotettiin finaalista sijaa sieltä ysin paikkeilta, kuten edellispäivänä. Vaan ei! Ella oli toiseksi paras tuossa Allbreed-kehässä!
Viimeisenä vuorossa oli lyhytkarvaisten kehä Unangstilla. Tällä kertaa saatiin finaalissa kolmossija.
Loppunäyttely oli sitten hiukan sitä, että "saadaanko me lähteä vai ei?". Ellalla oli seitsemän finaalisijoitusta kahdeksasta mahdollisesta, mutta epäilin että neidillä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä Best of Best kissojen joukkoon. Jäätiin kuitenkin odottelemaan, kun ohjeistus oli "jos kissasi ei ole päässyt finaaliin tai on ollut siellä vain muutaman kerran, kissalla on lupa poistua".
Ranskalainen tuomari, Lagarde, kävi jopa kehumassa meidän häkkiä!
Kun Best of Best -kissojen palkitseminen alkoi, ja päästiin lopulta kastraatteihin, odottelin kolmossijan kuulemista. Ajattelin, että jos Ella on sijoittunut, se on sillä sijalla. Kuulutettiin kissaa 306. Niin, olihan se odotettavissa, Ellan numero oli vain niin lähellä - 366!
Siinä sitten Ellaa esittelin rotua ihaileville. Sitten tuli toiseksi parhaan kastraatin palkitseminen. Kissa numerolla... 366! Siinä sitten oli todettava Ellaa ihailemassa olleille "Mitä, ME?!! Toiseksi paras kastraatti?!!," ja rynnättävä kissan kanssa palkintoa hakemaan. Ellalla oli valjaat päällä ja kaikki, mutta en jaksanut välittää, melkein kyyneliin liikuttuneena päädyin sinne eteen ja tuomari kertoi yleisölle kissasta.
Voi sitä onnen ja ylpeyden määrää! Voitto meni kyllä komealle maine coonille, mutta miten onnellinen voikaan olla kakkossijasta!
Kyllä tästä on hieno jatkaa näyttelyuraa kastraattina myös Ticassa. Ella pitäisi ehkä myös Ticaan rekata - se saisi jo titteleitäkin, viikonloppuna kertyi 1500 pistettä!
Ella kävi taas tuomarien arvioitavana, tällä kertaa Lemmikkimessujen yhteydessä olleessa FinTICAtin Show Must Go On! -näyttelyssä.
Edellisestä Tica-näyttelystä olikin jo melkein 3 vuotta aikaa!
Mitenkäs meillä sitten sujui tällä kertaa?
Aluksi, kun saavuttiin näyttelypaikalle, kulkulupa ja rokotustarkastuskoukkausten jälkeen sisustettiin häkkiä. Ja hieno siitä tulikin!
Näyttelyssä oli kolme tuomaria.
Chris Unangst, US
Jean Marc Lagarde, FR
Vlada Beninya, RU
Ihan ensiksi päästiin ainoan miestuomarin, Jean Marc Lagarden arvioitavaksi Allbreed-kehään. Ella odotetusti kilpailijoiden puuttumisen takia rodun paras. Meidät kutsuttiin kuitenkin vielä finaaliinkin, kymmenestä palkitusta oltiin yhdeksänsiä. Olin tyytyväinen - kissa oli sitä luokkaa mitä olin odottanutkin, eli siellä hyvien kissojen häntäpäässä.
Seuraavaksi käytiin Vlada Beniyan arvostelussa Shorthair Speciality -kehässä. Taas, rodun paras - tietysti. Saatiin kuitenkin kutsu vielä finaaliinkin, jossa tuomari harmitteli ettei enempää venäjänsinisiä ollut paikalla. Tällä kertaa sijoitukseksi tuli sitten SP-kehän 2.!
Itseasiassa ennen Beniyan kehänä menemistä käytiin pyörähtämässä jo Chris Unangstin arvostelussa. Tuomari käsitteli kissaa niin lyhyen hetken ilmeettömästi, että olin jo "aha, ei tykännyt." No, meidät kutsuttiin kuitenkin sitten AB-kehän finaaliin, jossa palkittaisiin kymmenen. Ajattelin, että sieltä se kymppisija tulee. Eipä tullut, no sitten varmaan ysi. Eipä sekään, kasi sitten. Sitten kun tiedettiin sijoittuvamme viiden parhaan joukkoon, totesin jo poikaystävälle että mitä ihmettä tuo tuomari oikein sekoilee. Mutta sepä vasta, kun neljänneksikin tullut palkittiin. Sitten kolmanneksi tullut - apua, Ella on kahden parhaan joukossa! Auta armias sitä, kun se kakkossijakaan ei Ellalle osunut. Allekirjoittanut ei meinannut enää pysyä housuissaan ja ilonkyyneleetkin tuli silmään. Tuomarin mielestä kissa oli paras kaikista kastraateista! Ja se ylistys, mitä Ella sai tuomarilta... <3 p="">3>
Lauantaipäivän päätteeksi oli sitten vielä toinen Lagarden kehä, tällä kertaa lyhytkarvaisten kehä. Päivän päätteeksi meillä sitten meni hänenkin tuomaroitavana paremmin, lyhytkarvaisten finaalin kolmanneksi päästiin!
Sunnuntaina päivä alkoi sitten Unangstin kehässä. Tällä kertaa oltiin Allbreed-kehässä sijalla 2. Tyytyväinen sain olla, sillä upea sijahan se kakkossija on! Etenkin, kun olen huomannut, että jostain syystä Ticassa tuomarit eivät mielellään sijoita samaa kissaa kahtena päivänä ykkössijalle. Sehän tekee loppukilpailusta sitten tasaisempaa.
Seuraavaksi käytiin pyörähtämässä Beniyalla. Tällä kertaa Ellaa ei kutsuttu viiden parhaan joukkoon finaaliin. Vaikka edellisenä päivänä oli ollut saman finaalin kakkonen. Hiukan pettyneet fiilikset jäi, mutta no, aina ei voi voittaa! ;)
Kolmantena oli sitten vuorossa Lagarden Allbreed-kehä. Odotettiin finaalista sijaa sieltä ysin paikkeilta, kuten edellispäivänä. Vaan ei! Ella oli toiseksi paras tuossa Allbreed-kehässä!
Viimeisenä vuorossa oli lyhytkarvaisten kehä Unangstilla. Tällä kertaa saatiin finaalissa kolmossija.
Loppunäyttely oli sitten hiukan sitä, että "saadaanko me lähteä vai ei?". Ellalla oli seitsemän finaalisijoitusta kahdeksasta mahdollisesta, mutta epäilin että neidillä ei ole mitään mahdollisuuksia päästä Best of Best kissojen joukkoon. Jäätiin kuitenkin odottelemaan, kun ohjeistus oli "jos kissasi ei ole päässyt finaaliin tai on ollut siellä vain muutaman kerran, kissalla on lupa poistua".
Ranskalainen tuomari, Lagarde, kävi jopa kehumassa meidän häkkiä!
Kun Best of Best -kissojen palkitseminen alkoi, ja päästiin lopulta kastraatteihin, odottelin kolmossijan kuulemista. Ajattelin, että jos Ella on sijoittunut, se on sillä sijalla. Kuulutettiin kissaa 306. Niin, olihan se odotettavissa, Ellan numero oli vain niin lähellä - 366!
Siinä sitten Ellaa esittelin rotua ihaileville. Sitten tuli toiseksi parhaan kastraatin palkitseminen. Kissa numerolla... 366! Siinä sitten oli todettava Ellaa ihailemassa olleille "Mitä, ME?!! Toiseksi paras kastraatti?!!," ja rynnättävä kissan kanssa palkintoa hakemaan. Ellalla oli valjaat päällä ja kaikki, mutta en jaksanut välittää, melkein kyyneliin liikuttuneena päädyin sinne eteen ja tuomari kertoi yleisölle kissasta.
Voi sitä onnen ja ylpeyden määrää! Voitto meni kyllä komealle maine coonille, mutta miten onnellinen voikaan olla kakkossijasta!
Kyllä tästä on hieno jatkaa näyttelyuraa kastraattina myös Ticassa. Ella pitäisi ehkä myös Ticaan rekata - se saisi jo titteleitäkin, viikonloppuna kertyi 1500 pistettä!
Ylpeä olen Ellasta kuitenkin erityisesti siinä, kuinka hyvin se jaksoi edustaa rotua yleisölle ja olla yleisön ihasteltavana. Se jopa selvästi nautti huomion keskipisteenä olemisesta oman häkkinsä edessä. Voisin sanoa että Ella edusti erinomaisesti rotua, sen verran ihastelua kuului häkin luona. "Oi kun se on kaunis!" "Apua, mun sydän sulaa." "Mitkä silmät!" "Ihankuin posliinia, kuinka kaunis se onkaan!" "Voi kuinka siro!"
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)