tiistai 31. heinäkuuta 2012

Valtimon reissu 2012

Valtimolla oltiin Ellan kanssa 9.-15. heinäkuuta. Mitä meidän reissu oli täynnä Ellan näkökulmasta?

Valjastelua (johon kuului perhosten metsästys, heinän syönti ja talitinttien pesän "vahtiminen"),...







... Nukkumista,...



... Kameralle poseeraamista,...


... Riehumista,...


Ja tottakai upeiden maisemien tarkkailua.


sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Convalescent Diamond





Nyt lupaan, että seuraava kirjoitus on vihdoin sellainen, jossa on ainakin kuvia Ellan ja minun Valtimon reissusta. ;)

tiistai 24. heinäkuuta 2012

Ellan sterilointi

Käytiin tänään Ella steriloimassa.

Kissa painoi punnituksessa 2,62 kg, joka oli eläinlääkärin mielestää juuri ihanteellinen paino tälle kissalle - mutta minun mielestäni armottoman vähän. Täytyy sitä mielestäni sata grammaa lihottaa, tosin nyt oli 12 h paasto takana, niin sekin tottakai vaikutti painoon.


Mutta mitenkä itse toimenpide meni?

STERILAATIO
- karvojen poisto
- pesu ja desinfektio
- ihoviilto > linea alba > ovarien ja kohdunsarvien poisto > ligat. catgut, kudoksissa voimakkaat adherenssit kohdusta suolilipeeseen, suoliliepeestä rakkoon ja vatsapeitteiden lihaskerrokseen
- sulku: linea alba (PDS), subcutis (Monocryl), iho Prolene 4-0
- poistettavat tikit
- haaalappu, verkkopaita ja kaulus
- heräämisen valvonta

Tummennettu kohta kertookin oleellisen. Sektion takia, tuolla kissalla on vatsassansa kiinnikkeet. Järkytys omistajalle. http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=adherenssi

Leikkaus olikin ilmeisesti kestoltaan normaalia pidempi ja vaativampi. Kohtua ei voitu myöskään poistaa kokonaan.

Toivottavasti paraneminen sujuisi sentään hyvin. Kissa hiukan voimaton, pissalla kävi ja ruokaa söi. Verkkopukua ei ole yrittänyt repiä, joten jos hyvin käy niin kauluria ei tarvita.

Kahden viikon päästä kontrolli ja tikkien poisto.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

MÄYH!

Ella tahtonee vain sanoa, että olemme palanneet viikon "hermoloman" (omistajan hermojahan siellä koeteltiin), jälkeen takaisin kotia.


Reissusepustusta tulee myöhemmin.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Eläinlääkärillä


Tänään käytiin eläinlääkärillä. Eläinlääkäriasema oli Eläinklinikka Karvakamut, Vantaalla. Aikaisemmin ei olla siellä käyty, mutta tämänpäiväisen perusteella olen kyllä tyytyväinen - mikään mahdottomuus ei olisi jos tuonne joskus tulevaisuudessakin päädyttäisiin jonkin toimenpiteen kanssa.

Henkilökunta oli ystävällistä ja mukavaa. Asiantuntevuuttakin tuntui olevan. Hintataso on erittäin kohtuullinen (pk-seudun yleiseen hintatasoon katsottuna). Tilat hyvät. Ei pahaa sanottavaa. ;)

Lähdettiin siis aamusta kissojen kanssa eläinlääkärille, julkisilla. Onni stressasi aikalailla, olin kaikenlisäksi unohtanut suihkuttaa Feliwayta boksiin. Tuloksena pissat boksissa menomatkalla.

Ella sai rokotukset. Ellalla ei aluksi ollut eläinlääkäriä vastaan mitään, kunnes pistettiin piikkiä reiteen. Sen jälkeen kissa oli äkäinen kuin perseeseen ammuttu karhu. Yritin jopa rapsutella kissaa päästä mahdollisimman paljon vähän rajummin ettei kissa huomaisi piikkiä (toimii Onnilla, Felinassa opittu käytäntö), mutta mitäpä Ella ei huomaisi. Sitä sitten eläinlääkärillekin sähistiin, ja jopa kotiin tullessa, kaksi tuntia myöhemmin oli Ella edelleen äkäinen ja sähinäpäällä. Pikkuiselta löytyy temperamenttia. <3
Ella sai eläinlääkäriltä paljon ihailuja - kaunis tyttöhän se tosiaan on!

Onnia taas pelotti olla lääkärin pöydällä ihan hirveästi, ja sehän painautui minua vasten niin hanakasti kuin pystyi. Laitettiin nukutuspiikki jo minun paikalla ollessani, mutta ensimmäinen ei oikein tehonnut - Onni taisi pistää varsin hanakasti nukahtamiselle hanttiin.

Kissa kun saatiin takaisin, oli se aika töttöröö. Hereillä kuitenkin.

Hinnaksi tuli siis kahden kissan käynnille, toiselle rokotus ja toiselle hammaskivenpoisto, yhteensä 107,30 euroa. Hurjan pieni summa lopulta, pk-seudun hinnaksi! Näistä Ellan osuus oli 32,00 euroa ja Onnin loput 75,30 euroa.

Onnilla meni kotonakin kauan heräillä kokonaan. Itse repi tuon tassun siteen pois ennen kuin ehdin sitä yrittää pois saada. Koko iltapäivän kissa vietti suu auki. Aluksi pelästyin että onko sillä hengitysongelmia, mutta asia johtuikin ilmeisesti vain oudosta tunteesta suussa. Muutenkin suu varmaan aika hellänä, raksuja en ole erityisemmin sille edes vielä tarjonnut koska tiedän ettei se niitä söisi.

Ei kissa ole aivan oma itsensä, vähän karttelee ihmisiä ja muutenkin vähän "outo", mutta se ei mikään ihme ole. 

tiistai 3. heinäkuuta 2012

"Studiokuvailua"


Tänään viritin sitten alkuillasta sängylle styroxlevyistä ja valkoisista läpinäkyvistä ikean paneeliverhoista "studion" ja otin kameran ja aloin kuvia räpsiä. Kissa ei vain ollut oikein kuvaustuulella Seuraavalla kerralla voisi tuon virittää sitten kovalle alustalle, jotta tassutkin näkyisi eivätkä uppoisi pehmeään patjaan.

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Muistelussa kissojen akne

Koska minun ihmetyksekseni näyttää melkein viikottain joku päätyvän tänne blogiin googlesta kissan akneen liittyvällä hakusanalla, selvästi etsien tietoa mikä on kun kissalla on mustaa leuassa tai hakien kokemuksia/ohjeita aknen hoidosta kissalla - päätin nyt aikani kuluksi kirjoitella kuinka meillä tuon sairastaminen kissoilla meni ja miten sitä hoidettiin.

Meidät siis akne yllätti joulukuussa 2010. Huomasi sitä mustaa "hiekkaa" leuassa kummallakin kissalla, Onnilla enemmän. Olin lukenut foorumeilta jo aiemmin kissan aknesta, ja tuon mustan hiekan huomatessani tiesin heti että siitähän se on kyse.

Lähdettiin heti kysymään sitten Ellan omistajalta (oli siis meillä sijoituksessa), että onko hänellä tuosta kokemusta. Kasvattaja epäili, että johtuisi ainakin Ellalla hormonitoiminnasta, mutta mainitsi mahdollisena syynä myös kuivan talvi-ilman. Näitä syitähän voi olla vaikka mitä, useasti lukenut muovisten ruokakuppien aiheuttaneen aknea. Ne siis varmuuden vuoksi jo heti hoidon alussa kokonaan pois kissojen käytöstä!

Akne on kokemukseni mukaan yleinen ongelma kissoilla. Usein olen tärmännyt kissoihin joilla aknea on, eikä omistaja välttämättä ole siitä edes ollut tietoinen.

Kasvattajalta saatiin hoito-ohjeena sen mustan pois rapsuttelu, desinfointi ja bepanthen. Jos pahaksi äityy, saattaisi tarvita antibioottikuuria.

Minulla ei valitettavasti ole hyviä kuvia kissan aknesta, mutta tässä siis siltä joulukuulta 2010 kuvat. Ellalla on paksu, kaksinkertainen turkki joten ihoa ei kunnolla edes näe mutta kyllä siellä vähäisissä määrin sitä mustaa "hiekkaa" oli. Onnilta taas juuri ennen kuvaa olin rapsutellut sitä pois, mutta voi tuosta vähän tuota ihoa erottaa ja huomata että se ei ihan "normaalilta" näytä.




Noilla lähdettiin hoitamaan, pian käytiin ostamassa myös Echinaforce-uute. Pullo (100ml) maksaa 12-17 euroa, ja sitä myydään ainakin apteekeissa, luontaistuotekaupoissa ja jopa Anttilasta tuota löysin. 

Echinaforcessa ainoa huono puoli on se, että se värjää turkkia. Se kyllä lähtee ajan kuluessa poiskin, mutta valkoisen kissan omistajalle voi ehkä tehdä hiukan pahaa kun leukakarvat on hoidon aikana myrkynvihreään vivahtavia.

Ellalta lähti tuo parantumaan nopeasti - ehkä parissa viikossa ongelma oli sen osalta selätetty.

Meillä vakiintui hoitokäytännöksi mustan pois rapsuttelu, Echinaforcea laimentamattomana suoraan pullosta tai vanulapulla ja lopuksi hiukan Bepanthenia.
Onnilla vain tuo akne sitkeästi pysyi mukana. Ellalle ei koskaan ehtinyt edes ihan finnejä tulla, Onnille tuli oikeasti kunnon finnejäkin.

Tammikuun lopulla 2011 sitten vedettiin Onnilta ensimmäisen kerran partahöylällä leukakarvat pois hoitamisen helpottamiseksi. Kyllä ne karvat takaisin kasvavat.




Kuten tuosta huomaa, Onnilla iho oli sen verta finneillä että iho oli ihan kuhmurainen! Yllättävästi kun karvoja ei enään ollut, hoito tehostui niin että hyvin nopeasti leuka näytti jo paremmalta.

Mutta, kuinka ollakkaan kun karva alkoi taas kasvaa ennallensa, akne paheni taas. Uudestaan karvat pois siis.

Toisen kerran jälkeen päästiin sitten lopulta paremmin kasvattelemaan niitä karvojakin. Kuitenkin finnejä paranneltiin vielä pitkään karvojen kasvun jälkeenkin, mutta pikkuhiljaa ongelma oli kokonaan poissa. Ongelma todettiin joulukuussa ja ehkä toukokuun avulla lopeteltiin hoito.

Mitä sanoisin vinkkinä aknen hoitoon? Heti kun sen huomaa, kannattaa hoito aloittaa kunnolla ja tietysti päivittäisenä, mitä lievemmässä vaiheessa sen huomaa, sitä helpompi se on hoitaa. Ja jos tuntuu, ettei akne kotikonsteilla parempaan mene, niin sieltä eläinlääkäriltä sitten niitä antibiootteja hakemaan.

Itse tuon rumban jälkeen aina tarkistelen varsinkin Onnin leukaa, mitä aiemmin tuon havaitsee niin sitä nopeammin ja vähemmällä vaivalla se oikeasti hoituu.

Onnilla kun se ehti äityä pahaksi, niin muistoksi jäi myös arvet leukaan.


Ja täytyy se nyt tämäkin kuva laittaa, kun tämä päätyi äsken muistikortille kun yritin noita arpikuvia ottaa.
























Meillä ylihuomenna eläinlääkäri. Kokeillaan taas meille uutta eläinklinikkaa, vaikka Felinaan ollaankin oltu niin tyytyväisiä kuin vain voi olla. ;) Hinta siellä vain joissain operaatiossa on sen verta korkea, että tälläkin kerralla mennään Onnin hammaskivenpoiston takia lähempänä olevaan klinikkaan.