maanantai 11. toukokuuta 2015

Pirok 9.5.2015

Viime lauantaina kävimme Pirokin näyttelyssä Tampereella. Näyttelyä varten olimme Ellan kanssa kyläilemässä poikaystäväni luona, sillä saimme sieltä kyydin lauantaiaamuna näyttelyyn. Perjantaina Ella aiheuttikin siis minulle harmaita hiuksia pesun jälkeen etsimällä asunnosta kaikki mahdollisimmat pölyiset paikat, kuten takanpäällykset, kaapinpäällyset ja sen sellaiset. Tuli huokaistua että onneksi minulla on sininen eikä vaikka valkoinen kissa.

Lauantaina olimmekin näyttelypaikalla suhteellisen ajoissa ja pääsin sisustamaan häkin synttärisankaria varten. En tullut huomanneeksi itse ottaa kuvaa Ellan synttärihäkistä, mutta ainakin Karkkikaksosten blogista näyttää löytyvän kuva meidänkin häkistä. :) Ellan häkin luona oli tosiaan myös vaahtokarkkitarjoilu synttärien kunniaksi ja lappu kertomassa että meillä on 5-vuotissynttärit. Neiti saikin päivän aikana paljon synttärionnitteluja, ja pariin kertaan jaksoi onnittelijoille myös itsekin maukaisemalla kiitoksensa antaa.


Meidän näyttelypäivä oli kokonaisuutena aika onnistunut. Tuomarina meillä oli Linda Knyova, joka kasvattaa äitinsä kanssa itsekin venäjänsinisiä. Linda on meidän Ellankin arvostellut jo kerran aiemmin, muistaakseni Turussa huhtikuussa 2011. Tällöin Ella kisasi ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa hieman reilun 10kk ikäisenä ja jäi kakkoseksi luokassaan - ei kyllä todellakaan huonolle, nimittäin meidän Ruskalle!

Nyt vuosia myöhemmin, kun kissakin on jo "valmis", oli mukavaa viedä kissa Lindalle nähdäkseni mitä siitä nyt tykätään, kun jo keskenkasvuisestakin Ellasta Linda tykkäsi muistini mukaan kovastikin, mutta silloin Ruska oli karvanverran parempi. Arvostelusetelistä en vain pystynyt tarkistamaan mistä oli silloin meidän seteliin kirjoittanut, Linda tapaa nimittäin kirjoittaa setelit saksaksi ja minä en kyseistä kieltä sanaakaan ymmärrä.

Venäjänsinisiä oli näyttelyssä lauantaina ihanan paljon, peräti 23 kissaa paikalla! Näistä seitsemän oli kastraatteja, eli saimme kisata värin parhaasta ja siitä kilpailua todellakin oli! Sertistä taas meidän ei tarvinnut kisata, sillä kaikki muut kastraatit olivat "kymppiluokassa" eli niillä ei ollut kastraattiluokasta ennestään titteliä olemassa. Ella oli kaikista venäjänsinistä vanhin! Toiseksi vanhin oli vasta 3,5 vuotta vanha.

No, tuomari kyllä tuomari tykkäsi Ellasta edelleenkin. Arvostelun aikana ei tuomari sanonut Ellasta ainoatakaan negatiivista sanaa, vaan tuntui tykkäävän kaikesta - ilmeestä, päästä, profiilista, silmistä, turkista... Olin innoissani, kun Ella sai ensimmäistä kertaa arvosteluseteliinsä tuomarin piirtämän sydämen! Yleisvaikutelma-kohdassa lukeekin setelissä yksinkertaisesti "Lieb" ("rakas") ja vieressä suuri sydän. Ella sai sertinsä, jota kyseisestä näyttelystä lähdettiinkin hakemaan.


Värin parhaan valinnassa Ellaa verrattiin kymppiluokan naaraaseen ja urokseen. Naaraista tuomari tykkäsi enemmän Ellasta, sillä vaikka korvien sijainti oli toisella naaraalla enemmän hänen mieleensä, tykkäsi hän enemmän Ellan turkista ja se painoi vaakakupissa enempi. Sitten verrattiin vielä urokseen, ja siinä taas Ella jäi kakkoseksi. Saimme kuitenkin kutsun TP-valintoihin!


TP-valinnoissa meitä oli vastassa burma. Valinta oli kuulema vaikea, mutta yllättävän nopeasti tuomari teki päätöksensä. Hän valitsi Ellan parhaaksi kastraattinaaraakseen! Ella menisi siis paneeliin, ihan ensimmäistä kertaa!

Seurasikin muutaman tunnin odottelu ja jännittäminen, kunnes loppujenlopuksi tuli se aika kun Ella piti paneeliin viedä. Siellä oli viisi (?) toinen toistaan kauniimpaa kissaa kisaamassa. Neiti käyttäytyi siellä uskomattoman nätisti, kyllä sain olla ylpeä neidistä! Kun tuomarit olivat antaneet äänensä, kerrottiin että kaksi kissaa oli saanut ääniä. Ääniä saaneet olivat Ella ja riistanvärinen somali! Ella oli loppujenlopuksi saanut kuitenkin "vain" yhden äänen, ja se tuli meidät nominoineelta tuomarilta Linda Knyovalta.





Äärettömän tyytyväisiä meillä ollaan tosiaan Ellan tuloksiin, EX1 CAPIB NOM. Seuraavaa näyttelyä meillä vasta Ellalle harkitaan, se tulee olemaan ulkomaannäyttely, mutta maa ja ajankohta vielä hieman hakusessa. Lauantaina oli Pirokissa venäjänsinisillä muutenkin hyvä päivä, viisi kuudesta Knyovan nominoiduista oli venäjänsinisiä ja näistä viidestä kaksi oli myös BIS.

Kyllä näyttelyissä on välillä kiva käydä. Nyt jäädäänkin sitten pentutauolle näyttelyistä,  ja syksyllä jatketaan näyttelyissä käymistä Ellan sekä Ruskan kanssa näillänäkymin. Pahoittelen postauksen kuvien laatua ja vähäistä määrää, paneelissa kuvaamiseen minulla ei ollut sopivaa objektiivia mukana niin rajailin näitä reilulla kädellä jälkikäteen ja muutenkaan en kuvaamiseen näyttelyssä taaskaan keskittynyt. Sensijaan videokamera minulla oli pyörimässä suuren osan näyttelypäivästä, tosin paneeliin mentäessä siitä oli akku loppunut enkä onnistunut myöskään värin parhaan valintoja siihen nappaamaan. Videota tulossa siis mahdollisesti myöhemmin. :)

perjantai 8. toukokuuta 2015

Ilouutinen ja synttäreitä


Kävimme Ruskan kanssa keskiviikkona ultrassa. Siellä kuulimme sen, minkä kaikista eniten halusimme kuulla: Ruska on todellakin tiineenä! En aluksi voinut siinä tilanteessa uskoa näkemääni ja kuulemaani, meille saadaan vihdoin niitä kauan kaivattuja pentuja!

Kolme sydämet sulattavaa pientä sykkivää sydäntä sieltä Ruskan (vielä hyvin pienestä) masusta löytyi, eli määrääkään ei tarvitse jännittää. Eläinlääkärin mukaan kaikki pennut liikkuivat ja sydämet sykkivät, eli kaiken pitäisi olla hyvin. Minäkin uskon nähneeni yhden pennun tassunliikkeen, ehkäpä se sieltä meille vilkutteli? Kaksi pennuista oli muistaakseni oikealla puolella ja yksi vasemmalla, tämän tosin näkee myös varmaan sitten kun vatsa kasvaa. Voi että, sitä on edelleen ihan tohkeissaan, että nyt vihdoin useamman yrityksen jälkeen saadaan pentuja, ja vielä peräti kolme kappaletta! Yksi tai kaksikin olisi ollut jo lottovoitto. Nyt enää jännitetään sukupuolia.


Vaikuttaa tosiaan siltä, että Onni esti Ruskan tiinehtymisen aikaisemmilla kerroilla, sillä Ruska tuli heti tiineeksi kun saimme kollin kylään niin ettei Onni ollut ehtinyt Ruskaa astua kertaakaan. Paljon se kyllä vaatiikin ihmisiltä tarkkaavaisuutta huomata naaraan kiima ennen kollia!


Toinenkin juhlimisen aihe meillä on, nimittäin Ellan synttärit! Ella täyttää huomenna 9.5. kokonaiset 5 vuotta! Juhlimme synttäreitä Ellan kanssa Pirokin näyttelyssä Tampereella huomenna lauantaina, joten jos joku lukijoista on siellä näyttelyssä tai ihan vain käymässä, tulkaa ihmeessä moikkaamaan ja maistelemaan (pieniä) tarjoiluja (mikäli niitä on vielä jäljellä)! Ja miksei siinä voisi samalla juhlistaa hieman iloisia pentu-uutisiakin... :)