maanantai 21. maaliskuuta 2016

TGCA, IP, IC, BIS ja muita kuulumisia näyttelyrintamalta


Jospa nyt heräteltäisiin blogia taas kaamoshiljaisuudesta!

Tiivistetysti, mitä näyttelypuolella on meillä tapahtunut? Kerrotaan se numeroin

7 näyttelypäivää
2 näyttelyissä käynyttä kissaa
2 maata
2 kattojärjestöä
4 näyttelynjärjestäjää

Tuloksia?

2 EX2
5 EX1
1 CACIB
1 CAPIB
1 CAGPIB
2 CAGCIB
1 BIV
3 NOM
1 BIS
1 IC
1 IP
1 SP 2nd Best Alter
1 SP 3rd Best Alter
Lähes 500 pistettä
1 TGCA

Lienee siis selvää, että näyttelyritamalla on tapahtunut vaikka mitä.

Kuva Tessa.lv

Ensimmäinen näyttely tällä ajanjaksolla oli Felixin näyttely Tallinnassa, Virossa 20.-21.2. Sinne meiltä lähti sekä Ruska että Ella. Oli mielenkiintoista olla ensimmäisessä ulkomaannäyttelyssämme ja reissu oli varsin onnistunut. Sieltä Ruskalle tuloksena kumpanakin päivänä EX2 ("A little bit grumpy old lady :) but with style" luki toisessa arvostelusetelissä) ja Ellalle EX1 CAPIB IP NOM BIS sekä EX1 CAGPIB NOM. Ei Ellalta siis hullummin, ja Ella valmistuikin lauantaina toivotusti International Premieriksi. Tuomareina olivat Olga Komissarova ja Donatella Mastrangelo.


Kuva Tessa.lv

Seuraavaksi lähdettiin Ruskan kanssa URKin näyttelyyn Askolaan 5.3. Tuomarina oli Martti Peltonen, joka motkotti Ruskan "liiasta söpöydestä" ja totesi että ihan korkeimmissa luokissa ei sen takia sertiä olisi rouvalle antanut. On se rankkaa olla söpö, vai mitä? No, tuloksena kuitenkin EX1 CACIB IC, eli Ruska valmistui kuin valmistuikin vihdoin, toista kertaa jo International Championiksi.

Kuva Tessa.lv

Kolmas näyttely meillä oli Ruskan kanssa KES-KISin näyttely Jyväskylän Paviljongissa ShowLinkPets-messujen yhteydessä. Ruska yllätti lauantaina hurmaamalla maannaisensa Sabine Drielingin ollen peräti EX1 CACGIB BIV NOM, ja saaden ilmeisesti Sabinen äänen vielä myös paneelissa - kahdella äänellä olisi tullut voitto! Sunnuntaina Juan Jose Martinez Vizcainon arvosteltavana tuloksena EX1 CACGIB.

Ja, jottei näyttelyitä vieläkään olisi tarpeeksi ja kolmas viikonloppu putkeen näyttelyssä ei tuntunut karmaisevalta ajatukselta, kävimme viime viikonloppuna vielä näyttäytymässä Ellan kanssa TICA-näyttelyssä Lohjalla. FinTICAtin näyttelyssä Ella keräsi lähes 500 pistettä viikonlopun aikana, ja kun ne summataan Ellan tämänastiseen pistesaldoon, on meillä peräti Triple Grand Champion Alter! Tuomareina olivat tällä kertaa Sue Hart-Jones  (Allbreed) ja Delsa Rudge (Speciality), ja tästä parivaljakosta etenkin Delsa Ellasta tykkäsi kovasti, palkiten sen kumpanakin päivänä lyhytkarvaisten kastraattien finaalissa - lauantaina sijalle 3. ja sunnuntaina peräti toiseksi.

Tällä kertaa tosiaan tällainen lyhyt näyttelytiivistelmä, kun näitä näyttelyitä on tässä päässyt kertymään. Seuraavat näyttelyt joissa meidät voi nähdä, on Scandinavian Winner ensi kuussa Helsingissä ja mahdollisesti FinTICAtin näyttely Kotkassa toukokuussa, kumpaankin näistä olisi Ella lähdössä mukaan. Kesäkuussa taasen olemme suurella todennäköisyydellä sekä Ruskan että Ellan kanssa edustamassa venäjänsinisten erikoisnäyttelyssä ERY-SYDissä Hyvinkäällä. Näyttelyitä siis riittää!

Saan toivottavasti tällä viikolla kirjoitettua tänne blogiin meidän Sveitsin (ja Ranskan!) reissusta, jonka päämääränä oli siis viedä ihana Alia uuteen kotiinsa. Meillä ei siis ole enää tuota ihastuttavaa, kaunista ja maailman riiviöintä russipentua, vaan pikku-Alia elelee nyt omassa, hyvässä kodissansa, jossa tuohon hurmaavaan neitiin rakastuttiin kyllä varmasti.

tiistai 16. helmikuuta 2016

Tytöllä on äitinsä silmät

Silloin, kun Ruskan viimeistä pentuetta odotettiin syntyväksi, yksi niistä ääneen sanotuista toiveista pentuihin liittyen oli että "toivottavasti pennut perivät emonsa silmät".

Verrataan - emon, Ruskan silmät: 


Pentujen isän silmät:



Toiveeni liittyi nimenomaan erityisesti silmien väriin. Toki Ruskalla on muutenkin todella kauniit silmät, kauniin mantelin muotoiset ja todella suuret. Kuvista niiden koko ei aina ihan välity, mutta ne on esimerkiksi Ellan silmiin verrattuna huomattavan suuret verrattuna kissan päähän. Mikä olisi sykähdyttävämpi katseenvangitsija kuin uskomattoman vihreät, todella suuret silmät?

Kuitenkaan pentujen isänkään silmissä ei ole mitään vikaa - ne sopivat kantajalleen eikä niiden värikään ole venäjänsinisten mittakaavassa mikään huono, vaikka onkin helppo tietysti sanoa että väri voisi olla syvempi, intensiivisempi ja ilman sitä keltaista sävähdystä. Mainittakoon kuitenkin, että suurella osalla venäjänsinisistä on tämän kaltaiset silmät, ja pikemminkin Ruskan silmät ovat harvinaisuus. Esimerkiksi taas Ellalla koen olevan sellainen "keskimääräinen" venäjänsinisen silmienväri. Ellalla ei ole kuitenkaan sitä keltaista sävyä silmissä, mutta Ellan silmät ovat Ruskan silmiin verrattuna auttamattomasti haaleamman vihreät.

No, niihin pentujen, tai tässä tapauksessa Alian, silmiin.



Eräs erittäin kokenut ulkomaalainen venäjänsiniskasvattaja sanoi Alian 10-viikkoiskuvasta (yllä) että siinä on todella lupaava silmienväri. Siis kuvasta, jossa pennulla on vielä täysin siniset silmät? Tiesin ennestäänkin, että mitä pidempään venäjänsinisen pennun silmät pysyvät mitä syvemmän sinisinä, sitä parempaa silmienväriä se yleensä ennustaa. Toiveeni toteutuminen ei siis olisi mahdotonta.

Nyt, vielä ehkä toki jokseenkin kesken kehityksen, tilanne on Alialla tämä.




Toiveemme siis täyttyivät! Väri on kauniin syvän vihreä, pienellä säväyksellä reunoilla keltaista. Kauniit, ilmeikkäät silmät. Enemmän näen tässä Ruskan silmiä kuin isän, Riverin. Muutenhan Aliassa taas on todella paljon isänsä näköä, vaikkakin selvästi myös Ruskan piirteitä "tasoittamassa". Kaunis pentu, sitä ei varmaan voi kukaan kiistää!

Alian lähtöön on muuten nyt päivää alle kuukausi. Vauhtia ja vilinää meillä riittää Alian ansiosta, ei ihan meno ole niin rauhallista kuin mitä näiden meidän "keski-ikäisten" kanssa.

Nyt meillä valmistaudutaan viikonlopun näyttelyyn. Tulevina viikkoina tulee olemaan enemmänkin näyttelyreissuja, sillä meidän lähiviikkojen näyttelykalenteri näyttää tältä:

20.-21.2 Tallinna, Felix - Ruska & Ella
5.3. Askola, URK - Ruska
12-13.3. Jyväskylä, KES-KIS - Ruska

Ja sen lisäksi on harkinnassa Ellan kohdalle FinTICAtin näyttely Lohjalla 19.-20.3. Pikkuhiljaa katsellaan myös että ketä meiltä lähtee Scandinavian Winner -näyttelyyn huhtikuussa. Näyttelyitä siis riittää.

Nyt kuitenkin tulossa meidän eka ulkomaannäyttelyreissu, hieman jännittää vaikka onkin paljon tuttuja näyttelykonkareita tulossa myös!

maanantai 8. helmikuuta 2016

Vanhoja arvosteluja

Kävin kirjastolla skannailemassa kasan Ruskan vanhoja arvosteluseteleitä mitätöintiä varten (tästä tulossa mahdollisesti lähiaikoina sepustus, että mitä varten tällaistakin joudutaan tekemään) ja päätin samalla skannailla niitä arvostelutekstejä blogiinkin näkyville.

Ruskahan on nuorena näyttelyissä käydessään ollut oikein tykätty, ollut paneelissa kolmeen kertaan ja värin paras neljä kertaa. Ellankinhan Ruska voitti (Ellankin taakse jäi kyllä kissoja!) Ellan ainoassa avoimen luokan näyttelyssä huhtikuussa 2011. Tällä hetkellä en osaa sanoa kumpi meidän tytöistä voittaisi jos kisaisivat toisiaan vastaan - etenkään kun Ella on noista ajoista ainakin kehittynyt hurjasti ja Ellan pää, joka oli silloin täysin keskeneräinen ja suurin "virhe", on nykyään Ellan kehutuimpia puolia. Jonakin päivänä kyllä tullaan testaamaan myös jonkun yksittäisen tuomarin mielipide siitä kumpi meidän tytöistä on rotumääritelmän silmissä "parempi".

Koska kissanäyttelytuomarien käsialaa saa tunnetusti aika paljon tulkita ja ihmetellä, niin tässäpä sitä ihmeteltävää sitten yllinkyllin! Näitä lukiessa kyllä alkaa vähän turhauttamaan se kiireen vaikutelma ja persoonattomuus, mikä on toki ymmärrettävää kun tuomarilla on helposti se 70-80 arvosteluseteliä kirjoitettavana viikonlopun aikana. Toisaalta näytteilleasettajakin maksaa juuri siitä lippulappusesta, etenkin jos menestystä ei muuten tule ja tuomari sattuu olemaan erittäin vähäsanainen (mikä on valitettavankin mahdollista). Minun silmissäni arvosteluseteli on yksi vastine (niille viimevuosina kallistuneille) näyttelymaksuille, sen ollessa ehkä ruusukkeen lisäksi se näyttelystä "käteen jäävä" asia.
Tämän vuoksi arvostan sellaista arvosteluseteliä, josta "tunnistaa kissansa" ja joita ei ole viittätoista tusinassa.

Linda Knyovan mielestä Ruskassa on kaikki selvästi ollut aika ex(cellent). Loput on saksaksi, eikä täällä siitä mitään ymmärretä. Tuomarihan saa kirjoittaa Suomessa setelit suomenkielen lisäksi englanniksi, saksaksi tai ranskaksi, mutta keskimääräisen suomalaien näytteilleasettajan silmissä se englanti tai suomi on varmasti toivottavin.


 Ad de Bruijn on jatkanut samalla ex-linjalla. Se mikä ei ole ollut ex, on ollut selvästi lovely. Yleisaikutelman viimeisestä sanasta en saa minkäännäköistä selkoa, saako joku muu? ("a lovely ****").


Natalia Sidorovan arvostelussa Ruska on tainnut kadottaa korvansa, kun niistä ei sanota yhtään mitään. Ruskalla on tapana vähän hukata korvansa, ainakin siltä täällä tuntuu kun ei tuohon kissaan saa minkäänlaista kontaktia välillä...


Thea Friscovecin mielipiteestä ei voi erehtyä. Silmienväri on "super", turkki on selvästi ollut monelta osin Thean mieleen ja yleisvaikutelmassa sydämen sisässä "attractive little lady". Tuomarien arvosteluseteleihin piirtämät sydämet on ihania tunnustuksia!


Tällä kertaa Natalia Sidorova on saanut selvästi myös Ruskan korvatkin arvosteltavakseen. Siitä en kyllä osaa sanoa, mitä korvista lukee. Tällä kertaa tuomari oli arvosteluisaan suurilta osin aika samaa mieltä mitä aikaisemminkin (välissä aikaa 2 viikkoa), minkä ei pitäisi olla yllätys.


Sebastian Pruchniakin mielestä Ruskan XL-kokoiset silmät ovat "stunning color!!!". Voinen myös allekirjoittaa yleisvaikutelman "Cute girl", söpöhän Ruska on kyllä kuin mikä!


Gianfranco Mantovanin mielestä Ruska voisi olla hieman suurempi. Muuten tämä arvostelu olisi voinut tulla vaikka Ellalle, mutta toisaalta aika kesskimääräinen arvostelu.


Pam Delabar rakastui Ruskan silmienväriin. "Outstanding, unbelievable green colour" ja vielä yleisvaikutelmaankin on silmistä täytynyt mainita.


Marianne Kuipers-Kossenin mielestä Ruska on selvästi ollut aika tasapainoinen. Sana "balance" toistuu peräti kolmeen kertaan - tyypissä, hännässä ja jopa luonteessa. 


Eric Reijersin käsittelyssä Ruska on ollut "Super relaxed" ja sydämenkin on saanut arvostelutulokseen. Toivottavasti Ruska osaisi olla jatkossakin yhtä rennosti!


Aina Haugen arvostelussa Ruskasta ei mitään yllättävää ole kerrottu, kaikki on taas aika ex. Voisi olla vaikka Ellankin saama arvostelu.


Lena Chapmanin mielestä on taas kaikki ollut aika Ex. Taas kerran, hyvä esiemerkki sellaisesta setelistä joka on tavallaan kyllä ihan "kiva", mutta persoonaton ja juuri tällaisia tuntuu kerääntyvän arkistoihin vaikka kuinka.

Millaisia arvoteluseteleitä te olette näyttelyistä saaneet? Mikä on ikimuistoisinta, mitä tuomari on kirjoittanut /sanonut kissastasi?