Samaa sävyä

Tässäpä meillä aika identtisen näköinen kolmikko. Näitä kun katselee päivittäin, niin silmä kyllä tottuu tunnistamaan nämä toisistaan pienestäkin vilahduksesta kissaa, mutta täytyy kyllä myöntää että itseäni välillä kyllä huvittaa katsella näin samannäköistä kissakolmikkoa! Painot tällä hetkellä arviolta 2,5 kg, 2,8kg ja 3,3 kg, eli samaa kokoluokkaa alkaa Aliakin jo olemaan kuin mitä Ella ja Ruska. Onneksi meillä on laumaa "värittämässä" Onni, jolta kokoakin löytyy enemmän, ja tietysti tämä "lauma" ei enää näytä niin tasaisen harmaalta massalta sitten kun Alia on muuttanut pois ja vain kaksi kolmesta näyttää yhdeltä ja samalta kissalta.

Kesäkuussa tullaan Hyvinkäällä näkemään erittäin kissamainen "50 Shades of Grey", kun ERY-SYDin näyttelyssä järjestetään venäjänsinisten erikoisnäyttely, jonka järjestämiseksi täytyy siis saada vähintään 50 venäjänsinistä kissaa paikalle. Siellä tullaan näkemään venäjänsinien hopeanharmaan turkin eri sävyvariaatioita siis varmasti ihan urakalla.

Onnia ja pirskeitä

Meillä oli viime sunnuntaina pienet pirskeet kotona. Kissojen mielestä oli jännää kaikki siivoaminen ja valmistelu, etenkin Onni istui yleensä jossain tarkkailemassa touhua. Vieraita oli yhteensä noin 15, ja yllätyksekseni Alian mielestä tällainen ihmismäärä yhtäkkiä oli jotain äärimmäisen pelottavaa. Alia viihtyikin astianpesukoneen takana piilossa vieraiden meillä ollessa. Ella taas nukkui koko ajan makuuhuoneessani, Ruska kierteli välillä ja nukkui suuren osan ajasta kylppärissä. Päivän yllättäjä oli Onni - nuorempana se oli tällaisissa tilanteissa piilossa sängyn alla, mutta tällä kertaa Onni oli koko ajan jossain esillä, tuli vieraita ihmettelemään ja moikkaamaan, nautti  rapsutuksista. Ikä selvästi tehnyt tehtävänsä tässä, ei turhaan pelkää tällaisia tilanteita.

Kissapasseja

Olen ilmoittanut Ellan ja Ruskan helmikuun lopulle näyttelyyn Tallinnaan, joten kävimme reilu viikko takaperin hakemassa Ellalle ulkomaannäyttelyitä varten tarvittavan matkustusasiakirjan, lemmikkieläinpassin.

Nyt on tämän hetken neljästä kissasta kolmella passi, ja neljäs ei sitä tule tarvitsemaan, kun ei tule koskaan ulkomaille reissaamaan. Passi ei paljoakaan kustantanut lisää muiden eläinlääkärijuttujen yhteydessä - Ellan osuus (hammaskivenpoisto, perusrokotteet + rabies, passi) vakiklinikallamme oli yhteensä 138 euroa ja muistelen että Onnilla viimeksi hammaskivenpoisto ja perusrokotteet maksoivat yhteensä tasan 100 euroa, eli nelisenkymppiä tuli yhteensä lisää kun laitettiin myös rabies ja kirjoitettiin passi.

Kuten ylläolevista kuvista voi huomata, meillä eivät tyttöjen passit ole samanlaiset. Eläinlääkärikin katseli tällä kertaa Ruskan passia ihmetellen ja miettien onko se nyt ihan pätevä - taitaa harvoin nimittäin tämän näköinen passi sattua yksittäisen eläinlääkärin käsiin, kyseessähän on siis sveitsiläinen lemmikkieläinpassi. Kätevää, kun erottaa ensisilmäyksellä jo helposti kumpi passi kuuluu kummalle kissalle.

Saa nähdä, miten meidän ensimmäinen ulkomaannäyttely tulee sujumaan. Toiveissa on saada Ella valmistumaan International Premioriksi (tarvitsee yhden ulkomaansertin siihen). Ruskankin toivoisin valmistuvan International Championiksi (Ruskan tapauksessa jo toista kertaa itseasiassa!), mutta se ei tällä reissulla ole täysin pakollista - Ruska voi viimeisen sertinsä tässä luokassa hakea myös Suomesta ja tässä näyttelyssä sillä tulee olemaan kovatasoista kilpailuakin. Meidän harmiksi, aina sitä toivoisi kun lähtee ulkomaille saakka näyttelyyn, että kilpailua ei olisi - on se kuitenkin ulkomaannäyttely aika iso menoerä!

Onko teillä kissoilla passeja?