keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Kissakulut 2015

Tässä se nyt on, kissakulut 2015 -postaus! Päätin siis jo vuoden 2015 ensimmäisinä päivinä, että tänä vuonna listaan kaikki kissoihin menneet rahat ylös. Samalla päätin, että kuluraportti vuodesta julkaistaankin vuoden viimeisten päivien aikana myös täällä blogissa.

Projektin pointtina oli tehdä ensisijaisesti itseäni varten hieman silmiä avaava katsaus siihen, mihin kulutan kissojeni kohdalla rahaa ja kuinka paljon, sekä siihen paljonko kissanpito loppujen lopuksi maksaa. Myönnän olevani myös välillä varsin huoleton rahankäyttäjä, etenkin mitä tulee kissajuttuihin, joten kasvamisen paikka myös tässä.

Kuluja tilastoidessani kokosin itselleni Excel Onlineen taulukkoa, johon merkitsin ostoksista ja kuluista kuukauden, päivämäärän, ostopaikan, kissan (liittykö kulu tiettyyn kissaan vai kaikkiin?), kulun tyypin (ruoka, hiekka, näyttelymaksu, eläinlääkäri, bensamaksu yms) sekä tuotteen nimen, hinnan ja mahdollisen lisätiedon. Ruskan pentujen kulut eivät pääasiallisesti tähän laskelmaan sisälly, sillä niistä vastasi kasvattaja.

Välikatsauksen aiheeseen julkaisin jo heinäkuussa kun oli kulunut puoli vuotta.



Tammikuu 102,48e

Helmikuu 62,85e
Maaliskuu 181,84e
Huhtikuu 198,79e
Toukokuu 164,23e
Kesäkuu 287,49e
Heinäkuu 30,6e
Elokuu 187,95e
Syyskuu 27e
Lokakuu 329,78e
Marraskuu 261,85e
Joulukuu 34e

Yhteissummaksi tuli siis 1868,86 euroa. Se on paljon rahaa, täytyy myöntää. Oikeastaan hirvittää ajatella, että 3-4 kissan elättämiseen on mennyt vuodessa saman verran kuin monella kahteen isoon koiraan, mitä olen uteliaana koirablogien kululistauksia vilkuillut. Kissako halpa lemmikki? Ei ainakaan meillä.

Kulut jaettuna kolmelle kissalle tulisi summaksi n. 52e/kissa/kk. Todellisuudessahan asia ei ihan niin mennyt - osaan kissoista meillä kulutettiin enemmän rahaa kuin toisiin. Sitä havainnollistanee seuraava graafi:



Kohtaan "Kaikki" kuuluvat siis kulut jotka voi melkein tasapuolisesti jakaa kaikkien kesken. "Yleinen"-kohtaan kuuluu taas asioita, joiden "syypää" on vaikeammin löydettävissä. Kun laskettiin näiden kahden summa ja jaettiin se kolmella, sekä lisättiin tulokseen kunkin kissan "omat" kulut, saatiin kissakohtaisiksi kuluiksi noin
Ella 71e/kk
Ruska 47e/kk
Onni 38e/kk

Tämä selittyy luonnollisesti sillä, että Ella on kissoista se, joka on käynyt vuoden aikana reilusti eniten näyttelyissä. Ilman näyttelyihin liittyviä kuluja Ellan kohdalla summa olisi ollut 49e/kk. Ruskan kuluja taas nosti tiineysaika, vaikka suurin osa pentukuluista kuuluikin kasvattajan vastuulle.

Miten kulut sitten jakautuivat eri asioiden kesken?




Ruokinta 294,74e
Aktivointi ja lelut 32,39e
Eläinlääkäri 385e
Näyttelyt 287e
Tarvikkeet 510,5e
Kissanhiekka 130,48e
Herkut 15,76e
Muu 212,99e

Odotetusti siis erilaiset hyödylliset tai turhat hankinnat tulivat kalliiksi. Vuoden mittaan olen hankkinut vaikka millaisia uusia tarvikkeita, kissaseinän rakentamisesta kissanjuoksupyörään ja Ellan näyttelypetiin, pentupesän mittatilatusta pehmustetyynystä parvekekiipeilypuuhun. Luokkaan "Muu" sisältyy taas kaikkea synnytystarvikkeista ripulilääkkeeseen ja eri kissayhdistysten jäsenyyteen.

Eläinlääkäriinkin kulutimme vuoden aikana suuren summan rahaa, vaikkei kissat juuri sairastelleetkaan. Kuitenkin kaikkien kolmen rokotukset ja Onnin hammaskivenpuhdistus, sekä Ellan "nauhansyöntiepisodi" köyhdyttivät lompakkoa kummasti. Eikä ensi vuosi näytä eläinlääkärikulujen kohdalta juuri valoisammalta edes "perustoimenpiteiden" kohdalta, sillä Ella käy rokotuksilla ja hammaskivenpoistossa, Onnille on luvassa isompaakin hammasremppaa ja Ruskalla alkaa kohta tulla sterilointi ajankohtaiseksi. Jo näihin uhkaa mennä jopa 800-900 euroa...

Näyttelyt ovat myös aina suuri kuluerä. Ensi vuonna niihin uhkaa mennä myös reilusti rahaa, kun on tiedossa niin ulkomaannäyttelyitä kuin reippaampaa näyttelyissäkäyntiä muutenkin. Toki tämä on se puoli, josta ensiksi karsitaan jos tuntuu että jostain pitää kissojen kohdalla säästää.

Ruokinta. Noh, siinä on päästy aika halvalla tänä vuonna. Toki Ruska söi kasvattajan hankkimia penturuokia yms tiineyden loppuvaiheilla ja imetyksen aikana, ja niitä oli jonkin verran myös jäljellä vielä Aliaakin varten syksyksi. Aliaa mukaan laskematta ruokakulut olivat tänä vuonna noin 8,2e/kissa/kuukausi, ja jossain siinä 5-10e/kissa/kk pyritäänkin pysymään jatkossakin. Tosin alkuvuonna oli vielä ruokia edellisvuodesta jäljelläkin. Ensi vuodelle saadaankin varmaan tarkempi ruokalaskelma sillä kissojen ruokavarastot kaipaavat kovasti täytettä ensi vuotta varten.

Samoin hiekka - sitäkin oli jäljellä alkuvuodesta. 150 eurolla kyllä pystytään näköjään selviämään helposti koko vuosi kolmen kissan kanssa.

Missä tullaan olemaan tarkempia ensi vuonna? No niissä turhissa tarvikehankinnoissa. Aiotaanko pitää kuluista kirjaa ensi vuonnakin? Tottakai! Sen verran mielenkiintoista tämä on ollut, ja koen sen, paljonko kissoihin meillä menee rahaa, ihan tarpeelliseksi tiedoksi.

Voidaankin vaikka asettaa ensi vuodelle "leikkimielinen" budjetti.
Ruokinta 400e
Aktivointi ja lelut 10e
Eläinlääkäri 800e
Näyttelyt 400e
Tarvikkeet 100e
Kissanhiekka 150e
Herkut 20e
Muu 100e

Tällä pääästäisiin suurinpiirtein samaan, hieman suurempaan kokonaissummaan kuin tänäkin vuonna. Toki kovasti toivotaan että ainakin eläinlääkärissä päästäisiin halvemmalla kuin mitä nyt karkeasti pystyn arvioimaan, se pudottaisi summaa jo mukavasti. Vuoden päästä katsellaan, kuinka hyvin pysyttiin "budjetissa". Budjetti ei siis ole mikään tarkasti noudatettava, vaan edustaa sitä minkä raamien sisällä toivoisin kulujen pysyvän ensi vuonna, tämän vuoden kulujen perusteella tarkasteltuna.

Nyt meitä sitten kiinnostaisi:
Oletteko te laskeneet paljonko kissoihinne/lemmikeihinne kuluu rahaa vuodessa? Paljonko?
Herättikö meidän laskelmat mitään ajatuksia, kysymyksiä?


Tasapuolisesti kaikille hyvää uutta vuotta 2016!



maanantai 28. joulukuuta 2015

Testissä Arden Grange -kissanruoka

Tämä on yhteistyöpostaus Faunattaren kanssa.



Saimme testattavaksi pienet pussit Arden Grange-merkkistä kissojen kuivaruokaa. Valitsin testattavaksi Adult Chicken ja Adult Light -versiot. Keskenään ne eivät sisällysluettelon puolesta ihan hirveästi poikenneet, suurin ero taitaa sisällysluettelon perusteella olla se että Adultissa on kananrasvaa, jota on taas Lightissa hyvin vähän. Lieneekin siis arvattavaa, että suurin ero ravintosisällöstä löytyykin pussinkyljen mukaan juuri siitä rasvan määrästä - Adultissa on rasvaa 19% ja Lightissa 11%. Lightin rasvamäärä kuulostaakin siis todella pieneltä!

Esimerkiksi Adult Chicken -version sisältö näytti tältä pussin kyljessä:

Koostumus:
Tuore kana (26 %), peruna (26 %), kananlihajauhe (25 %), hernetärkkelys, kananrasva, kananmunajauhe, hydrolysoitu kananvalkuainen, lohiöljy, kuivahiiva, kuivamallas, hernekuitu, hivenaineita, prebiootti FOS ja prebiootti MOS, karpalojauhe, glukosamiini, MSM, kondroitiini ja nukleotidit.

LIsätyt hivenaineet (per kg):
Rautasulfaatti 256 mg, Sinkkisulfaatti 222 mg, Sinkkikelaatti 266 mg, Kuparisulfaatti 40 mg, Kuparikelaatti 50 mg, Mangaanisulfaatti 93 mg, Kalsium 2.3 mg, seleenirikastettu hiiva 70 mg, antioksidatit (rosmariini ja tokoferoliuute).

Ravintoaineanalyysi:
Raakaproteiini 31 %, raakarasva 19 %, kosteus 8 %, raakatuhka 6 %, raakakuitu 2.1 %, kalsium 1.1 %, fosfori 0.85 %, kuparisulfaatti 18mg/kg, omega-6 3.98 %, omega-3 0.6 %, A-vitamiini 20000 IU/kg, D3-vitamiini 1200 IU/kg, E-vitamiini 135 IU/kg, tauriini 0.23 %

Ja tältä kupissa:





Ei siis sisällöltään mitään "hurraa"-huutoja aiheuttavaa, muttei juuri moitittavakaan kissan kuivaruokien mittakaavalla.

Ellan ollessa lomailemassa muualla, testailimme ruokaa meidän kolmikolla josta jokaisella on hieman erilaiset tarpeet ruuan suhteen. Aliahan on vielä pentu, mutta pieni määrä "laittiruokaa" ei sen maailmaa onneksi kaada. Ruska taas on leikkaamaton (ja täten energiantarpeeltaan suuri) ja Onni nyt penturuokaa viime kuukausina napaansa välillä mutustelleena hieman pulleahko kastraatti (joka tosin varmasti pääsee parempiin mittoihin hyvin nopeasti Alian lähdön jälkeen). Auta armias, kun on muuten vaikea miettiä kaikille sopivaa ruokintaa, kun on tällä hetkellä yksi kasvava pentu, yksi leikkaamaton, yksi dieetillä oleva kastraatti ja yksi kastraatti jonka paino pysyy pääasiassa hyvissä mitoissa (ellei sille syötä penturuokaa, heh). Onneksi kohta on vain nuo aikuiset, niin ei enää pennun tarpeita tarvitse miettiä.


No, miten ruuat meidän kolmikolle maistuivat? Ihan hyvin, kiitos. En tosin omista (nykyään, on noilla nirsompiakin kausia ollut) nirsoja kissoja. Aluksi näytti että dieettiversio maistui paremmin, mutta loppujenlopuksi ero ei ainakaan suuri ollut. Ulkoasultaan ruuat näyttivät suhteellisen samalta, ruoka haisi aika neutraalille ihmisen nenään (tai siis, niin neutraalille kun kissanruoka voi haista). Sinällään hauska asia oli Light-version raksun sydämenmuoto.

Vaikka kukaan tuskin erityisen  tarkasti katselee pussinkylkien ruokintasuosituksia (tuppaavat heittämään kyllä niin usein melkoisesti vikaan), niin tällä kertaa aikuisten kissojen pussia katsellessa minua ei niinkään ihmetyttänyt ruokaohjeistuksen suuruus, vaan se, että kissan paino -kohta loppui kuuden kilon kohdalle ja alkoi kilosta. Aikuisena kilon painoisia kissoja kun on todella pieni vähemmistö kun taas seitsemänkiloinen kotikissa ei ole mikään suuri harvinaisuus, puhumattakaan roduista joissa esim uros painaa keskimäärin sen yli 6 kiloa (maine coon, ragdoll, norjalainen metsäkissa, brittiläinen, siperiankissa,...). Sen lisäksi ihmettelen, miksei kissanruuissakin voitaisi ilmoittaa ruokien energiapitoisuutta? Tykkäisin siitä tiedosta, jotta voisin oikeasti optimoida sen, paljonko teollista ruokaa kissani miltäkin merkiltä tarvitsisivat.


Lopputulos: perusmaistuva ruoka, joka sisällöltäänkin sellaista eläinkauppojen "peruskauraa." Aina on kuitenkin kiva nähdä että uusiakin ruokia tulee tännekin markkinoille (toivottavasti se kielii siitä että ihmiset ovat heräämässä siihen että kissalle yritettäisiin hankkia syötäväksi edes jotain vähän laadukkaampaa kuin Whiskas?). Ruokaa on saatavilla Faunattaresta kolmessa eri pakkauskoossa (400g, 2kg ja 4kg) ja viittä eri vaihtoehtoa (Kitten, Adult Chicken, Adult Salmon, Sensitive ja Light). Hinta ei ole päätähuimaava, mutta samaan hintaan löytyy vaihtoehtoja kyllä paljonkin, eli hintaluokassaan ei mikään erityisen loistokas esimerkki.

Ei siis aiheuttanut meissä sen kummempaa ihastusta tai vihastusta, mutta tuskin on sellainen ruoka, jota tullaan missään vaiheessa syöttämään kun tässä hinta- ja laatuluokassa löytyy valinnanvaraa jo ennestäänkin.

perjantai 25. joulukuuta 2015

Joulutervehdys


Rauhaisaa joulunaikaa!

tiistai 22. joulukuuta 2015

Double Grand Champion Alter

Täällä päässä saatiin pieni joululahja, kun Tica-kissajärjestöstä lähestyttiin kirjeellä, joka kertoi mihin titteliin kissani oli valmistunut marraskuisessa FinTICAtin näyttelyssä. Olin laskeskellut näyttelyn jälkeen, että Ella oli saavuttanut alimman, eli Champion Alter (CHA) ja sitä seuraavan, Grand Champion Alter (GCA)-tittelin. Yllätys oli suuri, kun kirjeessä kerrottiinkin että Ella on samana viikonloppuna saavuttanut myös kolmannen, Double Grand Champion Alter (DGCA)-tittelin.

Kävinkin samantien vahvistamassa tittelin verkkopalvelussa eli nyt saanen siis esitellä: DGCA, PR FI*Kaizahre Diamonds Are 4ever, eli meidän kesken ihan vain Ella. ;)


Pahoittelen, että viime aikoina on blogin kuvasaldo koostunut aikalailla vanhoista kuvista - tietokoneeni vaihtui viime kuun loppupuolella ja tässä ei ole oletuksena muistikorttipaikkaa. Vielä en ole saanut aikaiseksi hankkia omaa USB-liitännällä toimivaa muistikortinlukijaa, joten lainailen sellaista aina välillä käyttööni.

torstai 17. joulukuuta 2015

Ikävä vaiva nimeltä idiopaattinen kystiitti

Vuosi sitten Onnilla ilmeni yllätäen pissavaivoja, joiden takia lähdettiin kiireenvilkkaa eläinlääkäripäivystykseen kollin oloa helpottamaan. Silloin diagnoosiksi saimme joko bakteeriperäisen virtsatietulehduksen tai, mikä on kissoilla valitettavankin yleistä, idiopaattisen kystiitin. Idiopaattisen kystiitin varalta saimme jatkoakin varten kipulääkkeitä annettavaksi tarvittaessa.


Vuosi kului, eikä oireilu uusiutunut. Ehdin jo huokaista helpotuksesta - ehkä kyseessä olikin tosiaan vain bakteeriperäinen juttu.

Mutta.

Pari viikkoa takaperin meiltä lähti kolmikko Ruska, Onni ja Alia vierailemaan poikaystäväni luokse mukanani. Hyvin nopeasti siellä ollessa huomasin Onnin käyvän tavallista useammin hiekkalaatikolla. Ei yhtä usein kuin silloin vuotta aiemmin, mutta useammin kuin yleensä kuitenkin, ehkä 5-6 kertaa päivässä. Kuten eläinlääkäri meille oli ohjeistanut, aloitettiin kipulääkitys taas.

Nyt olenkin siis päätynyt tulokseen, että kyseessä on idiopaattinen kystiitti. Idiopaattinen kystiitti on syntyperältään tuntematon kissojen riesa, jonka oireiden laukaisijana toimii yleensä stressi. Akuuttitilanteessa vaivaa hoidetaan kipulääkityksellä.

Mielestäni on aika jännää, ettei vaiva ole viimeisen vuoden sisällä aiemmin uusiutunut. Onhan meillä ollut vaikka mitä Onnille stressaavia asioita - Onnin asustaminen 2 viikkoa isälläni Ruskan astutuksen ajan, Ruskan tiineys ja pennut, eläinlääkärikäynti,... Selvästi kuitenkaan kotioloissa vaiva ei näytä uusiutuvan meillä hirveän helpolla. Mitä ennaltaehkäiseviä toimia meillä noudatetaan/aletaan kuitenkin nyt noudattamaan, kun on erittäin suuri epäilys tällaisesta riesasta jonka laukaisee stressi?

- Pet Remedy -haihdutin. Yrtteihin (esim valeriaana, basilika) perustuva rauhoittava haihdutin, vastaa Feliwayta. Varmuuden vuoksi.

- Onnin ruokavalion ja juomisen tarkkailu, juomisen lisääminen eri keinoin

- Aktivointi eri keinoin

- Turhan stressin minimointi. Selvästi suurimmat stressinaiheet Onnilla sijoittuvat kodin ulkopuolelle - siispä niitä tullaan välttämään. Suunnittelin alunperin Onnin käyttämistä kerran kokeilemassa näyttelyitä, mutta nyt se jää hyvin suurella todennäköisyydellä pois. Samoin pois jää reissailu Onnin kanssa ja todennäköisesti myös valjastelu. Parvekkeesta Onni tykkää, se säilyy Onnin ulkoilupaikkana. Tämä toki tuottaa päänvaivaa pakollisten kodin ulkopuolella vierailujen kannalta (mahdolliset muutot, eläinlääkärikäynnit): toisaalta tiedän, että niiden sattuessa kohdalle se ei auta asiaa ollenkaan että kodin ulkopuolella käymistä on vältetty, päin vastoin. Siksi saatetaan pienissä määrin kokeilla myös satunnaista kodin ulkopuolella käymistä (valjastelu ensisijaisesti), kuitenkin niin että kodin ulkopuolella vietetään vain hyvin pieniä aikoja.

Toivotaan, että näillä eväillä saadaan Onnin vaiva pysymään kurissa.

Oletteko kuulleet idiopaattisesta kystiitistä? Onko vaiva peräti teillä tuttu? 

perjantai 11. joulukuuta 2015

Näyttelyhaaveilua vuodelle 2016

Koska vuosi lähenee loppuaan, on meillä suunnattu katse jo ensi vuoteen - myös näyttelyiden osalta. Tarkoituksenamme on siis edelleen ensi vuonna harrastella huviksemme kissanäyttelyitä - kieli poskella hauskaa pitäen, kuten minä asiaa luonnehtisin.

Meidän puolestammehan ensi vuosi tarjoaa mukavaa muutosta myös kissanäyttelyihin - vuoden 2016 alusta lähtien nimittäin Fifén kategoriajako muuttuu. Olennaiset muutokset ovat ragdollin, pyhän birman ja turkkilaisen vanin siirtyminen kategoriasta II kategoriaan I (johon on aiemmin kuulunut vain persialainen ja exotic) sekä venäjänsinisen, abessinialaisen, somalin, rexien, japanin bobtailin ja sfinxien siirtyminen kategoria sta III kategoriaan IV (johon aikaisemmin kuuluivat vain itämaiset rodut). Tämä tasaa kissamääriä (ja sillä tavoin kilpailua yhden kategorian sisässä) näyttelyissä eri kategorioiden välillä.

 Kuva on Ellasta paneelissa PIROKissa viime toukokuussa

Toistaiseksi näyttelykalenterimme on vasta alustava kokonaisuudessaankin - yhtäkään ilmoittautumista ei nimittäin ole vielä voitu lähettää, ja itseasiassa Ruskan rekisteröintikään Fiféen ei vielä ole vireillä (koska 60e on mielestäni aika summa kyseisestä asiasta). Onnin kohdalla hieman arvon vielä näyttelyyn osallistumisen kanssa.

Mutta - saanen esitellä, alustava näyttelykalenteri ensi vuodelle! Kysymysmerkeillä varustetut erittäin epävarmoja, vaikkakaan mikään näyttely ei vielä varma olekaan meidän osallistumisen kannalta.

Tammikuu 2016 - Helmikuu 2016
Ei näyttelyitä

Maaliskuu 2016
5.-6.3. URK, Askola - Ruska (vain toinen päivä?)
12.-13.3. KES-KIS, Jyväskylä, - Ruska
19.-20.3. FinTICAt, Lohja - Ella

Huhtikuu 2016
16.-17.4. Scandinavian Winner Show, Helsinki - Ella ja Ruska

Toukokuu 2016
6.-7.5. Felix, Tallinna - Tämä näyttely vielä iso kysymysmerkki, mutta mahdollisesti tiedossa siltä varalta, jos Ella ei saisi SW-näyttelystä tarvittavaa ulkomaansertiä (ei muuten päästä erikoisnäyttelyyn).
14.-15.5 FinTICAt, Kotka - Ella (?)

Kesäkuu 2016
11.-12.6. ERY-SYD, Venäjänsinisten erikoisnäyttely, Hyvinkää - Ella ja Ruska

Heinäkuu 2016
Ei näyttelyitä

Elokuu 2016
6.-7.8. FinTICAt, Kouvola - Ella (?)
27.-28.8 RUROK, nfy - Ella ja Ruska (?)

Syyskuu 2016Ei näyttelyitä

Lokakuu 20161.-2.10. URK, Riihimäki - Ruska (?)
15.-16.10 ERY-SYD, Helsinki - Ella ja Ruska (?)

Marraskuu 2016
12.-13.11. FinTICAt, Helsinki - Ella

Joulukuu 2016
Ei näyttelyitä


Etenkin kevätpuolen siis uhkaa täyttyä näyttelyistä. Tavoitteena olisi saada Ruska Grand International Champion -titteliin tulevan vuoden aikana (tällä hetkellä sertiä vailla IC), jolloin kerättäisiin sitten enää sertit ylimpään, Supreme Champion -titteliin vuoden 2017 aikana, jonka jälkeen Ruska steriloitaisiin ja jatkettaisiin kastraattina näyttelyissä. Lokakuusta eteenpäin Ruska kilpailee myös veteraaniluokassa. Ellan kohdalta tavoitteena on kerätä titteleitä Tica-puolella ja valmistua Fifessä ensiksi International Premieriksi (puuttuu yksi ulkomaanserti) ja hyvällä tuurilla myös GIP:iksi vielä sen jälkeen. 

Ellan laihdutuskuuri näyttää muuten saaneen vähän tuulta alleen hoidossa ollessa. Ella on nyt ollut noin parisen viikkoa hoidossa yhteensä, ja kun tuli taas vähäksi aikaa kotiin, oli vaa'an lukema pudonnut jo peräti 100 grammaa. Se on aika hyvin, kun viime aikoina on tuo paino junnannut kissalla paikoillaan... Vielä on paljon grammoja pudotettavana, mutta koska Ella vaikuttaa viihtyneen hoidossa hyvin kaikesta päätellen, lähtee Ella taas jossain vaiheessa ilahduttamaan tätä "hoitoperhettänsä". 

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Olavia moikkaamassa

"Arvoitukseen" tuli aika hyviä arvauksia kuvan kissan henkilöllisyydestä. Tottahan on se, että kyseessä on erittäin kaunis ja kuvauksellinen venäjänsinininen. Kyseessä on kuitenkin uskomattoman kaunis nuori kolli, Olavi. ;)



Olavi, tai tässä blogissa tutummin "pieni poika", kuten sitä meillä kutsuttiin, on edelleen hurmaava valokuvissa poseeraaja. Niille, jotka eivät meitä ole kesästä saakka seuranneet, on kyseessä siis Ruskan viimeisen, kesällä syntyneen pentueen toinen poikapentu. Ihan pienihän tämä poika ei koskaan ole ollut, vaan syntyessäänkin painoi 102 grammaa, mikä oli aika hyvä paino vastasyntyneelle venäjänsinispennulle (yleensä painavat käsittääkseni n. 80-100g). Lempinimi "pikkupoika" tuli kuitenkin siitä, että tämä oli syntyessään isoveljeänsä Hemmoa 10 grammaa pienempi.


Olavi oli kasvanut kauniiksi isoksi pojaksi. Niin isoksi, että se oli käynyt kaksi päivää ennen vierailuani jo pienessä "nipsnaps"-operaatiossa. Olavin nähdessäni se ei ollut tosin enään moksiskaan operaatiosta.

Kovin seurallinen ja aktiivinen tapaus Olavi kyllä on! Ja näyttää sen myös vieraille, esittelee vieraillekin parhaat puolensa. Ei ehkä siltä osin tyypillisin venäjänsininen, mutta ainakin monia luonteellaan hurmaava kissa. ;) Ja tuo hurmaavan kaunis ulkonäkö - ei ehkä ensiksi arvaisi kolliksi ainakaan vielä. Kaunis silmienvärikin kehittymässä, upea kolli siitä tulee kyllä kasvamaan!







keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Arvoitus

Kuka lie kuvan sininen kissa?


Se selvinnee muutaman päivän kuluessa!

tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulukuu on taas täällä

Ja niin se on joulukuu jo astellut kuvioihin. Monessa kissablogissa on tänä(kin?) vuonna joulukalenteri, meille sitä ei tänä vuonna tule. Sen sijaan aloitetaan joulukuu kuitenkin taas lempparivideollani Ellasta...




Tässä onkin hyvä myös kerrata meidän konkkaronkan kuulumisia. Onnin ja Ruskan arki nyt on sitä samaa mitä aina ennenkin. Alian kohdalta saatiin taas ihan mukavia uutisia - pienokaisen muutto Sveitsiin siirtyi ainakin kuukauden päähän. Alialla on siis vielä aikaa meillä pudotella niitä keraamisia kukkaruukkuja, joita se on saanut melkoisesti jo viime viikkojen aikana rikki. Kolme taitaa olla reilusta kymmenestä vielä ehjänä... Ah, kissanpennut.

Ella taas on viihtynyt hoidossa viimeaikoina. Perhetuttava, eläkkeellä oleva yksinasuva henkilö, on kaivannut kissaseuraa edesmenneen kissansa jälkeen kovasti ja Ellan nauhansyöntiepisodi antoi mahdollisuuden (koska en pystynyt tuolloin niin tiiviisti Ellaa tarkkailemaan kuin mitä olisi mielestäni ollut tarve) kokeilla Ellan hänen luonaan vierailua. Hoidossa on Ellalla mennyt mainiosti kuulemani mukaan. Pakko myöntää, että neitiä on kyllä täällä kotonakin jo ikävä...